Löysäläisen laulu

歌詞

Maantietä matkaa kirjaton karjaton mies Kruununkin kyytihi liika ois hälle, ken ties Outoja hälle kun ohon Isänmaa, kotipaikka ja lies Puolueperhe ja muu Verot, verka ja velka ja ies Kuntahan, yhteheiskuntahan kuulumaton Huonoin hän kansahalaisista kaikista on Ellei hän kuulune kiinni Elon varmemman valtiohon Jonka lie linnat ja maahan Liki taivahan auringon Mutta hän lahaulaa Kuulkaa, hän kulkehissaan Hyräelee hymysuin Kuin virsiä vierahan maan On sanat sekavat Soi sorasointuja lauluistaan Mutta ne näin huminoi Korpehen kohisevaan Vei elon viima mun kukkani Jäljelle jäi vain työ Päivien päättymötän Sydän tuskani, talvinen yö Järjestykää, polot järjet Tai taivahan leimaus lyö Miekkoinen, nainen ja mies En syksynä leipää ken syö Vaan mua naurattaa Mua itkettää iki ain Heikkous elpymätön Sananvapauden vainoajain Minkä he mahtavat Pikkuisen piinata vain Pitkittää mikä on Kuitenkin täyttymys lain Ken, kuka haastaha, tie, elo, totuus ja työ Ympäritauti, ja talvi ja nälkä, ja köyhyys ja yö Sentään ma ah, häpeäsin Häntä ken leipäänsä syö Kun isän, äidin ja lapsen Ja kullankin kuolema lyö Ah, rakas, rakkahin Vieläkö kuulet sa mua Murheeni huutaa Kuin kaukaista huhuilua Muistelen sua Kuin kaunista kadotettua Tuntoni, tuskani määrää Nyt kauas, kauas mun sua Mutta ne vaikka jo vie Minut aallonkin ankaran taa Missä mun lempeni lauluni Korkea on kotimaa Minkä ne mahtavat Konsana korkeimpaa Eivät ne nää, ne Eivätkä nähdä ne saa Maantietä matkaa kirjaton, karjaton mies Maan vai taivahan laps, tai helvetin hehkuun on ties Outoja sulle kun on Isänmaa, kotipaikka ja lies Puolueperhe ja muu On sulla sun itsesi ies