Susi on syönyt punaisen Hilkan Vatsaa vääntää, vointi on huono Vesi on lääke vanhin ja parhain Siellä on vettä missä on vuono Äärellä vuonon upottaa kuonon Veteen, ja toivoo "Juominen auttaa" Susi juo liikaa, pahenee vointi Täytyykö mennä lääkärin kautta Poppelin alla pensaikko liikkuu Saapuuko ehkä lääkäri sieltä Tuskinpa sentään, luoteja lentää Pakenee susi ammusten tieltä Vatsassa velloo, kauhea kipu Silti on pakko juosta kuin peura Usein on ihminen sudelle susi Ja kaikkein pahin on metsästysseura Onneksi seura ei maastoa tunne Lihavat miehet eksyvät sinne Kallionleikkaus eläimen kätkee On suojaisa luola ja korkea rinne Luolassa hukka lepäilee hetken Vaan ei vatsa unohtaa anna Suden on pakko matkaansa jatkaa Ja tassua toisen viereen panna Aamulla varhain saapuu se sinne Sairaalataloon, apua pyytää Lääkäri iskee nukutuspiikin Leikkaussalissa sielua yytää Leikkaus sujui, iloitsee susi Vatsa ei valita, eikä pilkkaa Lääkäri kysyy, "Et kai nyt enää Toiste syö punaista Hilkkaa?"