Yksinäinen saarnipuu

歌詞

(Säv. & san. Juha Vainio) On keskellä meren selkää Luoto armoilla aallokon. Sinne lintukin pesiä pelkää, Tyrsky lyö yli kallion. Miten sattuikaan Sinne juurtumaan Yksinäinen saarnipuu. Paikkaan sellaiseen, Johon kyennyt Ei elollinen mikään muu. (Miten sattuikaan Sinne juurtumaan Yksinäinen saarnipuu.) Yksinäinen saarnipuu. Vaan jostakin tuuli tuonut Saarnen siemenen sinne on. Miksi luonto lie oikkunsa luonut Päälle laakean kallion. Se on kasvumaa, Johon istuttaa Ihminen ei mitään vois, Kukaan siksi ei arvaa kitkemäänkään Mennä sieltä mitään pois. Kun siemenen tuuli kantoi Otti pienen, mut’ vahvimman. Kasvupaikan tuon karuimman antoi, Koska puun uskoi juurtuvan. Luojan tehtävää Täyttää tärkeimpää Yksinäinen saarnipuu. Oottaa hetkeä, jolloin Rantalehdot kuolemasta havahtuu. Kunhan luodon luo Tuuli tiedon tuo: ”Täyttymys tää tapahtuu”, Silloin matkaan sen antaa siemenen Tuo yksinäinen saarnipuu.