Kaatokrapulassa Vanha opettaja Mietti elämän järjestystä Päätti selvittää sen Siirsi lasiansa Pöydän kamaralla Kuinka kevät voi olla pitkä Otti kulauksen Kaatokrapulassa Vanha opettaja Mietti ajalle tarkoitusta Sielun olemusta Kuinka haparoiva On onnenkalastaja Siima kiireenä ihmisraukka kuuta tavoittelee Itse olen itseni juonut Sanonut kyllä haluan vielä Itse olen itseni juonut Kaatokrapulassa Vanha opettaja Lainaa ajalta Huokaili Ja uuden nuoruuden Nosti lasiansa Tuoli narahti ja Tuolla katoaa taivaanranta, tuota tavoita en Itse olen itseni juonut Sanonut kyllä haluan vielä Itse olen itseni juonut Itse olen itseni juonut Sanonut: "vielä tämä ei riitä" Itse olen itseni juonut