Ja vuodet ne käy yhä vaikeammiks Ja haaveet ne käy yhä haikeammiks Ne polttaa, ne hehkuu, ne halaa Joka ilta ma mietin: Kai huominen uus Tuo lohdun ja loppuvi rauhattomuus Yö loppuu, mut murheet ne palaa Yö loppuu, mut murheet ne palaa Ne tulevat niin kuin kotihin Ne tuovat uusia vieraitakin Jotka nimeltä tunnen ma juuri Se murhe, mi eilen mun murtaa oli Suli hymyks, kun tänään suurempi tuli Koska tulee se suurin, se suurin Koska tulee se suurin, se suurin Koska saavut sa tuskani korkein Sinä maailman valtias mahtavin Jota lapsesta saakka ma uotin Jota vapisin öisin mä vuoteellani Jonk' katsehen tunsin ma kasvoillani Kun hetkeksi onneeni luotin Kun hetkeksi onneeni luotin Sun edessäs tahdon ma polvistua Mut silmihin katsoa tahdon ma sua Ja sanoa: Henkeni annan Mut mieltäni nuorta en milloinkaan Se tuskassa tulta iskevi vaan Sen kanssani hautahan kannan Sen kanssani hautahan kannan Sen kanssani hautahan kannan